Oulun kirjallisuuden talossa esitellään 10 uutuuskirjaa

Tilaisuus pidetään Oulun kirjallisuuden talossa (Sepänkatu 9, Oulu) keskiviikkona 28.11. klo 18 alkaen. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tilaisuudessa voi ostaa kirjoja. Kirjailijaseura järjestää Uusien teosten iltoja kaksi kertaa vuodessa, alkukesästä ja loppuvuodesta.

Tilaisuudessa esitellään seuraavat teokset:

Toni Aho: Organus (Atrain&Nord, 2018)

Lauri Ahtinen: Elias (S&S, 2018)

Eeva Maria al-Khazaali: Että näkisin siitä unia (ntamo, 2018)

Simo Hiltunen: Ihmisen kuoressa (WSOY, 2018)

Erkki Hujanen ja Simo Kattilakoski: Ravilegenda Tapsa Perttusen tarina (Docendo, 2018)

Lassi Kalleinen: Mökkiluonto tutuksi kännykällä (Maahenki, 2018)

Jenny Kangasvuo, Jonna Pulkkinen ja Katri Rauanjoki: Kotvimisen vallankumous (Karisto, 2018)

Ilpo Koskela: Uusi Sarjakuvantekijän oppikirja (Arktinen Banaani, 2018)

Anja Lampela: Isän lapsia (Atrain&Nord, 2018)

Eero Matero: Jumalasta seuraavat (Kansan Tahto ja Yrjö Mäkelin -seura, 2018)

Kirjaesittelyt

Toni Aho: Organus (Atrain&Nord, 2018)

Akuuttilääkäriksi erikoistuva Milla Vartiainen saa potilaakseen teinitytön, jonka mystisesti kadonnut sukulainen herättää myös Millan mielenkiinnon. Kuka surmaa nuoria aikuisia ja miksi? Samanaikaisesti Ouluun rakennetaan maailmanlaajuista biopankkia, jonka valmistuminen tulee avaamaan ainutlaatuisia mahdollisuuksia niin lääketeollisuuden kuin terveydenhuollon kannalta. Äkkiä Milla saa huomata, että terveys- ja some-tietojen keskittämiseen perustuva uusi uljas maailma sisältää yllättävän uhkakuvan, jonka kaivelu asettaa sekä hänen omansa että myös hänen läheistensä hengen vaakalaudalle. Organus on ajankohtainen ja rautainen trilleri, joka jatkaa menestyneen Exitus-romaanin aloittamaa sairaaladekkareiden sarjaa. Kirjailija Toni Aho on itsekin erikoislääkäri, ja Organus on hänen neljäs romaaninsa.

Lauri Ahtinen: Elias (S&S, 2018)

Elias on sarjakuvaromaani yksin Suomeen tulleesta hazara-pojasta. Sodassa unelmat katoavat ihmisestä, mutta turvassa pitäisi olla iloinen ja kiitollinen. Vaikkei tunne enää mitään. Paitsi koti-ikävää, ja pelkoa että joutuisi palaamaan sinne. Kirjaa varten on haastateltu useita turvapaikanhakijoita ja alan asiantuntijoita. Todellista taistelua ei käydä Välimerellä salakuljettajien vuotavissa paateissa eikä Euroopan ulkorajoilla, vaan Suomessa turvapaikkaa odotellessa.

Eeva Maria al-Khazaali: Että näkisin siitä unia (ntamo, 2018)

Että näkisin siitä unia tavoittaa mietelmällisen ytimekkyyden ja vuolaimman sanavyöryn rinnakkaisuuden. Teoksen runoista suuri osa käsittelee rakkautta ja rakastamista, mutta se ei taannu hempeäksi eikä pinnistä haaveettomuuteen. Kirja osoittaa paremminkin, miten kaipuu ja lemmitty toinen saavat minän ajattelemaan. Kokemus tihenee, ajantaju syvenee, epävarmuutta sietää. Al-Khazaali on tehnyt kypsän ja vapautuneen kokoelman. Esikoistyössään Unelma (2009; nimellä Eeva Karhunen) hän varasi lähes koko ajan lyhytproosan pohjamuotoon. Toisessa runoteoksessa säe on yhä selvä ja kulkeva mutta keskustelevampi ja notkeampi. Kokoelman päättävä ”Uni” rakentuu pitkäksi vuoksi, jossa uusi taito pääsee oikeuksiinsa. Lyhyemmät tekstit esittelevät merkittäviä saavutuksia myös aforistisuudessa.

”tila täynnä tyhjää, josta on näköala sydämen avaruuteen.”

Simo Hiltunen: Ihmisen kuoressa (WSOY, 2018)

Ihmisen kuoressa jatkaa Hiltusen esikoisteoksen Lampaan vaatteissa (WSOY, 2015) päähenkilön Lauri Kiven tarinaa. Rikostoimittaja Lauri Kivi on tehnyt pesäeron väkivaltaiseen lapsuuteensa ja tutustunut aikuisiällä viimein tyttäreensä Aavaan, joka luo laulajan uraa. Aavan menestystä edelsi Amanda, laulaja joka katosi kolme vuotta aiemmin. Kirjoittaessaan artikkelia ihmisten katoamisista ja etenkin Amandan tapauksesta Kivi kerjää verta nenästään ja pimeyttä horisontista. Pian on uhattuna paitsi Aava myös Lauri Kiven oma henkinen tasapaino. Teos on kovaksi taottu kaunokirjallinen trilleri, joka kyydittää lukijansa pimeyteen eikä lupaa tuoda takaisin. Se on laskuvarjoton romaani minuudesta, syyllisyydestä ja sisällämme pauhaavista hallitsemattomista voimista.

Erkki Hujanen ja Simo Kattilakoski: Ravilegenda Tapsa Perttusen tarina (Docendo, 2018)

Henkilötarina Tapio Perttusesta - raviurheilun historiaa tunnetun ravimiehen ja hänen hevostensa kautta. Tapio Perttunen on erinomaisen värikäs persoona, jonka moni tuntee Tapsana, aina Utsjoelta Pariisiin tai vähintään Tukholman Solvallan raviradalle saakka. Perttunen onkin yksi Suomen menestyneimmistä ravivalmentajista ja ohjastajista: lähes 46 000 starttia, yli 5 300 voittoa ja voittosumma 15,2 miljoonaa euroa. Tapsasta piti tulla poromies Pelkosenniemelle, mutta intohimo hevosiin vei mukanaan ja johdatti Etelä-Suomeen.

Lassi Kalleinen: Mökkiluonto tutuksi kännykällä (Maahenki, 2018)

Mökillä ei tarvitse yrittää eroon kännykästä – päinvastoin, kännykän voi ottaa käyttöön luontokokemuksia syventämään. Sen avulla selviää vaikka mitä: Mitä tällä paikalla on ollut ennen meitä? Missä kulkevat tontin rajat? Mitä kaloja järvessä on? Onko tuo porraspielen kasvi harvinainen? Miksi vastapäisen kalliotönkyrän nimi on Ukonnokka? Kuinka voin suojella mökkiluontoani? Kirja avaa uuden ulottuvuuden siihen, minkä jo luulit tuntevasi. Luontoinventoija Kalleisen opastuksella vastaus liki kaikkeen löytyy omasta taskusta eli kännykän avulla. Kalleinen opastaa näkemään koko lähiluonnon uusin silmin – eikä sitä varten tarvitse mennä edes mökille, kaikki pätee myös kaupungissa. Kalleisen teksti ja hänen puolisonsa Leena Holmströmin kuvat kertovat tarinaa perheen omalta mökiltä.

Jenny Kangasvuo, Jonna Pulkkinen ja Katri Rauanjoki: Kotvimisen vallankumous (Karisto, 2018)

Onko kalenteri täynnä ja post-it-laput loppuneet, vaikka muistettavia asioita on kirjoitettu niiden molemmin puolin? Syntyykö paniikki, kun mietit tekemättömiä tehtäviä? Tyypillinen reaktio on alkaa vältellä tehtäviä asioita - tätä kutsutaan suuren maailman tyyliin prokrastinoinniksi eli vetkutteluksi, vaikka tehtävien lykkäämisestä koituu enemmän harmia kuin hyötyä. Mitä jos kyseessä olisikin kotviminen? Kotviminen on ajankäytön taidetta, jonka avulla hankittu lisäaika syventää ajattelua ja luo tilaa uusille oivalluksille. Kotvimisen vallankumous on ensimmäinen suomalainen prokrastinaatiota käsittelevä tietoteos. Nykyisin korostetaan tehokkuutta ja tuottavuutta pohtimatta lainkaan, mitä nämä käsitteet sisältävät. Kirja muistuttaa, että tehokkuus vaatii myös lepoa, mietiskelyä ja joutilaisuutta - kotvimista.

Ilpo Koskela: Uusi Sarjakuvantekijän oppikirja (Arktinen Banaani, 2018)

Teos on kokeneen ja palkitun tekijän laatima katsaus sarjakuvien tekemisen kiehtovaan maailmaan. Nyt ilmestyvä, loppuunmyydyn kirjan toinen painos on päivitetty ajan tasalle muun muassa uusin kuvaesimerkein. Uudessa sarjakuvantekijän oppikirjassa perehdytään tehokkaasti alan perusasioihin aina ideoinnista ja käsikirjoittamisesta sarjakuvan suunnitteluun, luonnosteluun, piirtämiseen ja värittämiseen – tietotekniikkaa unohtamatta. Lisäksi kirjassa esitellään uusia, kehittyneitä työtapoja ja kerrotaan tekijänoikeuksista, kustantamisesta ja markkinoinnista. Opas sisältää harjoitustehtäviä, ja tulossa on oppaaseen liittyvä harjoituskirja.

Anja Lampela: Isän lapsia (Atrain&Nord, 2018)

Lampela kuvaa lapsuusperheensä elämää sodanaikaisessa Rovaniemen Saarenkylässä vuosina 1939 – 1942 sekä Kalajoen Käännänkylässä 1942 – 1963 sellaisena kuin se näyttäytyi lapsille. Vaikka tapahtumat ovat pääosin tosia, muistot haalistuvat, muuttuvat, synnyttävät uusia muistoja. Kullakin muistelijalla on oma totuutensa. Niinpä Isän lapsia on tosipohjasta huolimatta fiktiivinen romaani, eikä tapahtumia tai henkilöitä ole syytä tarkastella historiallisen totuuden linssin läpi.

Eero Matero: Jumalasta seuraavat (Kansan Tahto ja Yrjö Mäkelin -seura, 2018)

Sanomalehtipakinoiden valikoima pyrkii painottumaan politiikan ytimeen eli valtaan liittyviin aiheisiin. Yhdeksänkymmentäluku jyrää maailmaa uuteen uskoon. Suomen meno Eurooppaan rytyyttää puolueita, myös uutukaista Vasemmistoliittoa. Kasinotalous ja kansantalous ovat romuna meillä, itänaapurissa on romuna koko vanha valtakunta. Kylmä sota lientyy muka rauhanoptioiksi, mutta jopa eurooppalaisetkin joutuvat kokemaan oikeaa sotaa. Kuohuva aikakausi nostaa esiin urhojansa. Demokratioissakin vallan lumo tempoo poliitikkoja tavallisten kuolevaisten ja veroja maksavaisten yläpuolelle, tuntemaan itsensä Jumalasta seuraaviksi. Uutisista, dokumenteista ja asiakirjoista selviävät historiantutkijoille tosiasiat, tapahtumat ja asioiden kulku. Mutta historia jää vajaaksi ellemme tiedä, mistä Paavo Väyrysen ja Jumalan välisessä kirjeenvaihdossa sovittiin tai mitä Esko Aho vastasi Saatanalle, joka lupasi toteuttaa hänen kolme toivettaan. Esseet on julkaistu Kansan Tahdossa 1990-1994.

Oulun kirjailijaseura ry on ammattikirjailijoiden yhdistys, jonka jäseniksi voivat hakea kaupallisen kustantajan kautta julkaisseet pohjoispohjalaiset kirjailijat. Yhdistyksen päätehtävinä on edistää Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan ammattikirjailijoiden työskentelymahdollisuuksia sekä rakentaa seudulla toimivien kirjailijoiden yhteisöä. Yhdistys on perustettu 2010. Jäseniä on 81.

Lisätietoa:

Tuomo Heikkinen

Oulun kirjallisuuden talon toiminnanjohtaja

050 347 4470

tuomo.heikkinen@kirjallisuudentalo.fi

www.kirjallisuudentalo.fi

Antti Leikas

Oulun kirjailijaseura ry:n puheenjohtaja

040 566 6862

antti.leikas@telex.fi

www.oulunkirjailijaseura.fi

Lataa tiedote pdf-muodossa.